Valkoinen Komppania -ryhmähaastattelu


Valkoinen Komppania, PK-seutu

Valkoinen Komppania, Taistelija, Kuvaaja Jussi Jääskeläinen, Sotahuuto 2011 Muurame

1. Mistä olette tulleet?
Valkoinen Komppania syntyi Iisalmen seudulta kotoisin olevasta kaveriporukasta, joka jakoi syvän intohimon historiallisuuteen, rynnäköintiin ja rehtiin palkkasotilasmeininkiin. Syntyneen ryhmän jäsenet olivat alkujaan Kuolan kaartista, Ylä-Savo Experiencestä ja Leskentekijöistä. Tämän sulauman tuloksena oli kesällä 2009 sotahuutoon osallistunut Na Gall Óglaigh palkkasotilasjoukkio, mikä oli saanut nimensä irlantilaisten palkkasotilaiden mukaan. Nimi sananmukaisesti tarkoittaa vierasmaalaisia nuoria sankareita. Huonon menestyksen syyksi arvioitiin ryhmän sisällä nimen hankalasti lausuttavuutta ja joukkuetunnuksen täydellistä puuttumista. Kuitenkin jäsenten syntyperäinen viha kaikkea tabardiin viittaavaankaan kohtaan johti mustien ja kuranvärjäämien hartiahuppujen valitsemiseksi ryhmätunnukseksi. Ryhmän nimi vaihdettiin myös Valkoiseksi komppaniaksi; kunnioittaen 1300-luvulla toimineen John Hawkwoodin palkkasotilaskomppanian nimeä, joka miellytti historiapornoon haltioituneita ryhmäläisiä. Koko joukkiolta edellytettiin myös vartalopanssaria ja kypärää, joka lisäsi selviytymisprosenttia huomattavasti tulevissa taistoissa.

2. Oliko ryhmällänne esikuvia tai onko niitä ajan myötä tullut?
Sotahuutoskenen sisällä ryhmän esikuvana voidaan jossain määrin pitää Harmaasusia. Kesällä 2009 leirissä vierailleet historianelävöittäjät kirvoittavat edelleen lämpimiä muistoja ruokatarjoiluillaan ja simatynnyrillään. Myös myöhemmin yhtenäiset ajanmukaiset vaatteet ja ryhmän iloinen tunnelma ovat aina lämmittäneet sydäntä.

3. Mikä on ollut haasteellisinta ryhmän toiminnassa?
Eniten Valkoisen Komppanian toimintaa vaikeuttavat etäisyydet. Nykyään suurin osa jäsenistä asuu pääkaupunkiseudulla toisen puoliskon asuessa Rovaniemellä, joka osiltaan hankaloittaa osallistumista. Esimerkiksi kun Sotahuuto järjestetään eteläisimmässä Suomessa, pitkien etäisyyksien vuoksi pohjoisimmat taistelijat ovat perillä vasta myöhään perjantai-iltana.

4. Entä onko jotain oleellista muuttunut ryhmässänne perustamisen jälkeen?
Valkoinen Komppania käy sisäistä muutosta joka vuosi. Vuonna 2011 mukaan tulivat Rovaniemen jengi, joka oli viehtynyt Praedor –roolipelistä tuttuihin Kuolleen jumalan palvelijoihin. Vuonna 2012 vierailevana tähtenä Spitaalisten vaeltajien all-stars, koska osa joukkueen jäsenistä oli sidottuna asepalvelukseen. Puolestaan vuonna 2013 kovimpana uutuutena olivat PVC-jouset, joiden toimimattomuus sai porukan hylkäämään ne pian lauantai-iltapäivän jälkeen. Loppukesästä 2013 osa ryhmän jäsenistä sai Turan ja Harmaasusien kanssa fiksaation Landsknechteistä ja Fähnlein Papagei oli syntynyt. 2014 ryhmä ei osallistunut omana joukkueenaan, vaan oli mukana kyseisessä joukkiossa. Vuonna 2015 joukkueesta lähti vanhoja kokeneita konkareita avarammille laitumille, mutta sai uusia vahvistuksia Helsingistä ja samalla kokeiltiin uusia jippoja. Vuosi 2016 tuo tullessaan joukkueeseen uusia naamoja, mutta myös samalla kosolti vanhoja kikkoja. Rynnäkköryhmä tekee jälleen paluun.

5. Millaiseksi luonnehtelisit teidät ryhmänä juuri nyt?
Valkoisen komppanian jäseniä voisi pitää aika velikultina. Tapahtumiin on lähdetty alusta lähtien hyvällä hengellä ja ärrimurrikeksit on jätetty syömättä. Tavoitteena on aina ollut ja tulee aina olemaan hauskanpito; toisinaan lauantaiaamuna herätessä tuntuu että sitä hauskaa on ollut liikaakin. Viime vuosina ryhmästä on lähtenyt paljolti vanhaa kokenutta joukkoa, mutta sen tilalle on tullut uutta innostunutta verta. Ryhmän tämänhetkinen ikärakenne on vahvasti parinkympin tuolla puolen, mutta nuorempiakin sotilaita on mukana. Sukupuolijakauman puolesta ryhmä on säilynyt nuorten miesten kansoittamana. Vuonna 2016 ryhmästä noin puolet on nähnyt sotahuutoja useamman, neljäsosa yhden ja neljäsosa osallistuu tapahtumaan ensikertaa.

6. Onko jotain erityistä seikkaa miten olette vaikuttaneet skenen kehittymisessä?
Historian hämäriä kun kaivelee, niin Valkoisen komppanian jäsenet ovat vaikuttaneet jossain määrin aseteknologiseen kehitykseen ja aseiden käyttöön. Vuonna 2010 sallittiin sekä bambun käyttö varsiaseissa että omaan aseen terään tarttuminen historiallisten tekniikoitten mahdollistamiseksi. Allekirjoittanut omisti omasta mielestään ensimmäisen laillisen bambusta tehdyn varsiaseen. Vuonna 2011 kokeilut pistoolivarsijousista herättivät kammoa kanssaboffaajissa, minkä vuoksi varsijousilla on nykyään pituusraja.

7. Millaiset ovat tilanteet tai paikat missä ryhmänne pääsee loistamaan?
Ryhmämme pääsee loistamaan tilanteissa, joissa pääsee rymyämään täysillä vihollisen sivustassa. Härskit paikat ovat puhdasta auvoisuutta ja niitä muistellaan vielä vuosien päästäkin. Kuten esimerkiksi sulttaanin surmaamista Sotahuudossa 2010, jonka pää päätyi koristamaan komppanian lippua vuosiksi. Myös omituisimmat kikkailut piiloutumisesta kiven taakse tai nurmikkoon ovat olleet suurinta hupia treenileireillä. Laitapaikka on meidän paikka, heti skirmaajien vieressä. Suurinta iloa on ollut härskien paviisien ajoilta linnaskenaariot, tai paikan pitäminen suurten ladonoviemme takaa.

8. Minkä muiden ryhmien kanssa on ollut antoisinta taistella?
8.1 – Vastaan:

Ehdottomasti Sotahuudon porukoista mieluisimpia vastapuolen taistelijoita ovat olleet Kuolan kaarti, Uudenmaan liitto ja Maahinkainen. Kuolan kaarti on ollut se joukko, missä joukon juuret ovat, joten lämmittää aina nähdä heidät kentällä; mieluusti niin puolella kuin vastassakin. Uudenmaan liitto on viime vuosina ollut kova kohoaja ja sen riveissä taistelee Valkoisessakin taistelleita sotureita. Maahinkaista vastaan lämmittää taistella, koska maahinmörriäinen tarjoaa aina tasokkaan vastustajan ja herättää myös tervettä pelkoa sielussa massallaan.

8.2 – Puolella: Ehdottomasti rakkaimmat taistelutoverit ovat Tura, Rotat ja Harmaasudet. Turentalia on osaltaan sielunkumppanimme ja tarjoaa myös kosolti vauhtia ja viihdettä taistelutantereen ulkopuolella. Rotat tarjoavat meille tulista lappalaista rakkautta ja luotettavan heittokeihään, joka iskee juuri sinne missä vihu on. Harmaasudet ovat niin ilo silmälle kuin osaavaa porukkaa, jolla on aina hymy huulilla.

9. Mikä tai mitkä ovat ryhmänne vahvuuksia?
Ryhmämme vahvuus on ehdottomasti siinä, että toimintaan on helppoa tulla mukaan. Reipas palkkasotilaselämä on houkutellut mukaansa niin nuoria kuin kokeneita taistelijoita.

10. Mikä tai mitkä ovat ryhmänne heikkouksia?
Kun ryhmään on helppoa tulla, on sieltä myös helppoa lähteä. Ryhmän alkuperäisestä kokoonpanosta on jäljellä neljännes, mutta uusia tulee joka vuosi. Ryhmän heikkoudet näkyvät sotahuutoviikonloppuna heikosti nukuttuina öinä, kun uudet tulokkaat on toivotettu tervetulleeksi hyvissä merkeissä.

11. Minne olette menossa ja miten sinne pääsette?
Valkoinen Komppania palaa takaisin kärkikymmenikköön, mutta ei suu irvessä. Sinne päästään lisäpanssaroinnilla, aktiivisella rekrytoinnilla, uusilla joukkuetunnuksilla, entistä päräyttävämmillä kilvillä, rakkaudella lajiin ja kanssaboffaajiin. Valkoinen tarjoaa jatkossakin kesäteatteria, viihdettä ja kiperiä tilanteita sekä kosolti ikimuistoisia hetkiä!

12. Sotahuuto
12.1 – Mieluisin vihollinen: Graalin Hurtat, Kuolan Kaarti, Maahinkainen, Etelän Imperiumi ja Uudenmaan Liitto.

12.2 – Mieluisin liittolainen: Turentalia, Sparta, Ajan Kaarti, Rotat ja Harmaasudet

Tekniset tiedot:

Taisteluvahvuus ja jäsenmäärä: 14 [22]. Ryhmän koko on vakiintunut noin viiteentoista taistelijaan, mutta tänä vuonna aktiivisen rekrytoinnin tuloksena ryhmän voi kasvaa yli kahdenkymmenen.

Ryhmän juuret:
2008 ryhmän jäseniä Kuolan Kaartin, Ylä-Savo Experiencen ja Leskentekijöiden riveissä
2009 Na Gall O’Gleich
2010 Valkoinen Komppania

Ominaisin taistelutyyli: Härväävä rynnäkköryhmä

Panssarointi: Raskas. Kaikilta kyllä löytyy vähintään kypärä ja torsopanssari. Viime vuosina tästä ollaan vähän nikoteltu, mutta älkää huoliko, valkoisen raskausaika on jälleen koittanut. Panssarointia löytyy niin kotipajojen tuotoksista aina Battlemerchantin kammotuksiin ja itäblokin upeisiin vermeisiin. Ryhmä myös panostaa vuosittain historialliseen vaatetukseen, tänä vuonna on luvassa silmäniloa irlantilaisten kansanpukujen muodossa.

Treenaus: Aktiivisesti treenausta pk-seudulla, pääosin talvikaudella vierailemme Akatemian treeneissä. Omia treenejä järjestetään keväisin Helsingin puistoissa. Vaasassa valkoisen jäsenet pyörittävät Korpin klaani nimistä bofferointikerhoa 12–15 -vuotiaille lapsille.

Kotipaikka: Komppanialla ei ole virallista kotipaikkaa, eniten jäseniä pk-seudulla.

Jäseniä muissa kaupungeissa: Rovaniemi, Iisalmi, Helsinki ja Vantaa.

Rekryt, kyselyt ja lisätietoja? Joonas Nivala, nimimerkillä Encore. Naamakirjasta löytää allekirjoittaneen ja ryhmän. Sieltä voi kysellä myös lisätietoa ryhmään liittymisestä. Spostitse voi ottaa yhteyttä joonas.nivala(at)helsinki.fi

Haastatteluun vastasi: Valkoisen komppanian kapteeni, Joonas Nivala

Valkoinen Komppania, PK-seutu

Valkoinen Komppania, Kuvaaja Maria von Herzen, Sotahuuto 2015 Raasepori