Maahinkaiskaarti -ryhmähaastattelu


Maahinkaiskaarti, Jyväskylä

Maahinkainen, Taistelija, Kuvaaja Jari Kuskelin, Sotahuuto 2015 Raasepori

1. Mistä olette tulleet?
Ryhmän toiminta juontaa juurensa kohta kahdenkymmenen vuoden taakse jyväskyläläiseen (näytelmä)roolipeliyhdistys Maahinkaisen perustamiseen, jonka turvissa ensimmäiset aktiivit lähtivät pyörittämään 1998. Aikamme treenattuamme totesimme, että olisipahan mukava päästä joskus porukalla tappelemaankin johonkin, mutta ajan larpit vastasivat tähän tarpeeseen kehnosti, kunnes 2004 Faravia (III?) tarjosi tilaisuuden päästä kokeilemaan tasoamme. Kun samalle vuodelle vielä osui niin ikään mahdollisuus osallistua tiiminä Warhammer -liveen ja seuraavana vuonna näiden inspiroimana päätettiin järjestää ensimmäinen Sotahuuto, oli bofferointiin keskittyvä Maahinkaiskaarti toden teolla saanut muotonsa. Ensimmäisiin tapahtumiin lähdettiin kahdella tai kolmella henkilöautolla, nykyään Sotahuuto-viikon päätapahtuma onkin jo bussimatka, se kertokoon ryhmäkoon kehityksestä tarpeeksi.

Maahinkaiskaarti on muodostunut käytännössä 2003-2005 taistelutapahtumien myötä. Toiminta on muovautunut tästä eteenpäin lähestulkoon joka vuosi, joten on vaikea sanoa tarkasti mistä asti ryhmä on ollut toiminnassa nykyisessä muodossaan. Mikäli puhutaan Jurin komentamasta, enemmän linjapainotteisesta Maahinkaisesta, oikeampi aikamääre olisi 2011 tienoilla. Jos taas puhutaan Jurin komentamasta, aggressiivisesta ja armottomasta maahinkaisesta, oikea aikamääre olisi kolmannen ja neljännen skenaarion välissä lauantaina 2015. 😉

Ryhmällä on pitkä historia ja todennäköisesti lähemmäs 100 eri ihmistä on osallistunut Sotahuutoon väreissämme, mutta vaihtuvuus on ollut vuosien välillä suurta ymmärrettävästä syystä. Tämän hetkiset arviot 2016 taisteluvahvuudesta liikkuvat kuitenkin pääasiassa 40-45 välillä.

2. Oliko ryhmällänne esikuvia tai onko niitä ajan myötä tullut?
Varsinaisia taistelullisia esikuvia ryhmällä ei ole. Vuosien saatossa olemme kuitenkin joutuneet muuttamaan taistelu- ja johtamistapaamme skenen kehittyessä ja ajaessa vanhoista toimintamalleistamme ohi ja tätä muutosta on auttanut opiksi ottaminen muilta ryhmiltä. Esimerkiksi Rutto yhteishengellään ja treeniaktiivisuudellaan, Rämä innovatiivisuudellaan ja Imperiumi reilulla ja positiivisella asenteellaan ovat innoittaneet meitä kehittämään omaakin toimintaamme.

Myös muutama vuosi takaperin tapahtunut sukupolvenvaihdos aiheutti paljon muutoksia ja taistelutyyliä takavuosien “Maahinkaisameebasta” jouduttiin muuttamaan paremmin kurinalaisesti toimivaksi, 2010-luvun Sotahuutojen taistelukentillä paremmin ja älykkäämmin pelaavaksi linja-Maahinkaiseksi.

3. Mikä on ollut haasteellisinta ryhmän toiminnassa?
Samaan aikaan sekä haastavinta että palkitsevinta erityisesti lähivuosina on ollut isomman porukan kuin pienen määrän aktiiveja saaminen mukaan tekemään toimintaa ympäri vuoden. Osallistuvuutta onkin haettu hyvin tuloksin mahdollisimman hyvällä yhteishengen luonnilla, yhteisesti tehdyllä varainhankinnalla ja ryhmän sisäiselle, omista aihealueistaan vastaavalla kiltajärjestelmällä sekä palkitsemalla aktiivit vuosittain omassa Gaalassa.

4. Entä onko jotain oleellista muuttunut ryhmässänne perustamisen jälkeen?
Ryhmä on niin vanha, että monenlaista on ehtinyt tapahtua. Ydinryhmä on silti säilynyt yllättävän tuttuna ja turvallisena, vaikka ympärille on kasvanut iso ja lämmin maahinkaisperhe. Ehkä suurimpia muutoksia oli johtajuuden siirtyminen Jurille, jonka jälkeen kuvioon tulivat lukuisat virkistävät sauna- ja lautapeli-illat, joiden tuloksena vanha “ruma-mutta-toimii” -maahinkainen on muuttunut vähitellen todella tyylikkääksi ja hyvin varustelluksi “ompelu-ja-käsityöseura” -maahinkaiseksi. Tosiasiassa yhdessä järjestetyn tekemisen määrä on ollut isossa roolissa pitämään ihmiset aktiivisena mukana ja antamaan tavoitteita ja yhdessäoloa myös muulloin kuin sotahuutoviikon viimeisille illoille.

5. Millaiseksi luonnehtelisit teidät ryhmänä juuri nyt?
Vaikka maahinkaisuudessa tärkeintä onkin yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen sekä Gaala, ei yhteenkään sotahuutoon ole lähdetty mitään muuta kuin voitto mielessä. Tapahtuman aikana tämä johtaa ajoittain johtoportaan vanteen kiristymiseen, jota ryhmälle korvaamattoman arvokkaat Niko Sammalistot ja Arto Lampilat sitten järkähtämättömällä zenillään koettavat löysätä. Vaikka Maahinkainen ei enää ole suurimmillaan ja rekrytointitahti on viime vuosina hiipunut melkein yhtä lujaa treenaustahdin kanssa, henkisesti koen Maahinkaisen olevan vahvempi kuin koskaan. Yhteen hiileen puhaltaminen, vastustajan kohtaaminen hymy huulilla ja Laattalan keihäs ovat paremmassa tikissä kuin koskaan. Sotahuudon ollessa pitkälti spirit-laji näillä päästään pitkälle. Vaihtoehtoisesti tämän voi tulkita niin, että jos legendaarisen monta kertaa paikatun puolijoukkueteltan kamiina ei syty vaikka kuinka puhalletaan, sprii auttaa.

6. Onko jotain erityistä seikkaa miten olette vaikuttaneet skenen kehittymisessä?
Sotahuuto -tapahtumakonsepti on kehitetty maahinkaisen sisällä ja tapahtumakin järjestetty kaartin voimin neljä kertaa. Tämän lisäksi koen meidän antaneen sangen vahvan panoksen skenen sääntöjen kehittymiseen, olkoonkin että niistä on väännetty seuran sisällä vähintään yhtä kovasti kuin foorumeilla. Tämän lisäksi Maahinkaisen Vanhoja Homoja™ on ollut mukana luomassa pitkää Oriveden Treenileirin perinnettä, sekä (ikävän lyhyeksi jäänyttä) Boffoliigaa.

Monta ruttoheittiötä on peruskoulutettu komeiksi nuoriksi kosseiksi Maahinkaisen treeneissä ja Saattaapa olla, että jolla kulla meillä on näppinsä pelissä Hurttienkin perustamisessa, mutta täysi kunnia ryhmän kehittymisestä vuosien varrella menee ihan muille tekijöille.

7. Millaiset ovat tilanteet tai paikat missä ryhmänne pääsee loistamaan?
Tässä suhteessa jokainen Sotahuuto on ollut uniikki; se mitä ollaan treenattu ja etukäteen kaavioihin piirretty, on harvoin toteutunut käytännössä sellaisenaan. Parhaiten varsinkin lähivuosina on tuntunut toimivan mukautuminen tapahtuma tapahtumalta miehityksen, asejakauman ja komentoketjun vaihdellessa suuresti vuodesta vuoteen. Tässä on auttanut ryhmän pitkä historia, suuri varustekirjo ja kokemus monen näköisestä taistelutoiminnasta. Tämän takia kunkin sotahuudon “metaan” on ollut helpompi mukautua. Mukautuminen ei kuitenkaan joka vuosi ole tapahtunut yhtä kivuttomasti ja vuoden sijoitus kertookin usein hyvinkin selkeästi, onko mukautuminen tapahtunut lauantaina-aamupäivällä vai vasta sunnuntai-yön pitkinä tunteina. Maahinkainen on osoittanut vahvuutta myös liittolaisryhmien tsemppaamisessa, roolittamisessa ja voimauttamisessa, mikä on ehkä ollut osasyynä siihen, että ryhmät ovat onnistuneet tapahtumassa paremmin kuin moni olisi osannut etukäteen odottaa.

8. Minkä muiden ryhmien kanssa on ollut antoisinta taistella?
8.1 – Vastaan: Vanhan liiton maahinkaisella on tähän kysymykseen vain yksi ainoa vastaus aina Warhammer-livestä asti: Kuopion ihanat nahkasonnit. Myös Aina-Vahva-Perkele ja Pienehkö-Mutta-Piskuinen-Muerte on osoittanut Maahinkaiselle monasti kaapin paikan, joka on pakottanut meitä miettimään asioita uudestaan ja kehittymään.

8.2 – Puolella: Vanhan liiton maahinkaisella on tähän kysymykseen vain yksi ainoa oikea vastaus aina Warhammer-livestä asti: Kuopion ihanat nahkasonnit. Varsinkin nuoremman sukupolven Maahinkaisten on kuitenkin helppo liputtaa yhtä lailla Ruton suuntaan (jota vastaan ei ole mieluisa taistella, pois lukien edestä päin ja ahtaissa paikoissa!).

Tosiasiassa viime vuosina on löydetty ryhmä kuin ryhmä mieluisaksi yhteistyökumppaniksi, tuntuu että ryhmillä on arvostusta Maahinkaista kohtaan, joka tekee yhteistyöstä yllättävänkin helppoa ja vuodesta toiseen omassa armeijassa on ollut mainio toverillisen yhdessätekemisen meininki.

9. Mikä tai mitkä ovat ryhmänne vahvuuksia?
Aloitteellinen, aggressiivinen toiminta, jossa mennään, eikä meinata, mutta josta päästään yksikkönä vielä irti. Videoita katsellessa taistellen perääntyminenkin näyttää sujuvan poikkeuksellisen hyvin ja usein näytämme olevan viimeisenä pystyssä. Tämä kuitenkin tuntuu henkisesti aina niin pahalta, että sitä on vaikea mieltää vahvuudeksi. Yleisesti innostava, myös muita ryhmiä kannustava asenne on erittäin vahva tekijä, miten oma ryhmä ja armeija saadaan toimimaan yhteen ja pitämään hauskaa.

10. Mikä tai mitkä ovat ryhmänne heikkouksia?
Neljä kirjainta: R I S K.

11. Minne olette menossa ja miten sinne pääsette?
Tuon vitukon läpi rinteen huipulle ja siitä jatketaan suoraan vihollisen kylkeen, mistä kukaan muu ei olisi mennyt. 🙂 Toiminnan pääpaino lähivuosinakin tullee kuitenkin olemaan ryhmän ja ryhmähengän kehittäminen niin taistelukentällä kuin sen ulkopuolellakin. Myös seuran ensi vuonna pidettävät 20-vuotisjuhlat alkavat varmasti työllistää jo tämän kauden puolella.

12. Sotahuuto
12.1 – Mieluisin vihollinen: Kuolan Kaarti, Perkeleen Kohortti, Muerte, Graalin Hurtat

12.2 – Mieluisin liittolainen: Kuolan Kaarti, Rutto, Etelän Imperiumi, Uudenmaan Liitto

Tekniset tiedot:

Taisteluvahvuus ja jäsenmäärä: 40 [80].

Ryhmän juuret:
1998 Maahinkainen perustettu (näytelmä)roolipeliyhdistys
2003-2005 Maahinkaiskaarti muodostunut taistelutapahtumien myötä
2011 Linjapainotteinen Maahinkainen Jurin komentamana

Ominaisin taistelutyyli: Linjataistelu, mutta löyhemmässä muodostelmassa kuin mihin sotahuuto-skenessä on totuttu. Monet ryhmät pakkautuvat liian tiiviiseen muotoon, joka johtaa siihen, että a) ryhmänä he kattavat kovin pienen pätkän taistelurintamaa ja b) ettei yksittäisillä taistelijoilla ole tilaa taistella kunnolla.

Panssarointi: Tavoitteena, että kypärä on jokaisella, mielellään asekäden suoja ja torso suojattuna. Muutoin varustus vaihteleekin legendaarisesta Lampilan napapaidasta yhtä legendaarisiin Kekkosen motivaatiochaineihin (kuulemma 6-1 -chainin lainaaminen kerran motivoi hankkimaan paremman panssarin seuraavaksi vuodeksi). Toisaalta myös yhä useampi Maahinkainen luottaa haariskoinnissa NahkaJuhanin™ optimaalisiin tuotteisiin, joiden markkinoinnin eteen lukuisat takavuosina käytössä olleet motivaatirengashaarniskat ovat tehneet oman osansa ;).

Treenaus: Isojen treenit: Keskiviikkona 19:30 – 21:00 (Yliopiston R-talo [tunnetaan nimellä Ryhtilä] )
Nuorten treenit: Perjantaina 15.30 – 17.00 (Onkapannu 7, Savela)
Sählyvuoro: Torstaisin 20:45 – 22:00 (vaihtuva paikka ja treeniaika)
Lisäksi Maahinkaisen alla ja väreissä toimiva buhurt-jaosto treenaa maanantaisin klo 17:00 -18:00 ja keskiviikkoisin heti boffotreenien jälkeen klo 21:00 – 22:00.

Kotipaikka: Jyväskylä

Jäseniä muissa kaupungeissa: Helsingissä ja Tampereella enemmän, muutoin yksittäisiä jäseniä löytyy ympäri Suomea.

Rekryt, kyselyt ja lisätietoja? http://maahinkainen.org/, Rekry-yhteyshenkilö tänä vuonna: Sampo Immonen (zambonet84@gmail.com)

Haastatteluun vastasi: Juuso Marttila, Juhani Salonen, Sampo Immonen

Maahinkaiskaarti, Jyväskylä

Maahinkainen, Kuvaaja Jari Kuskelin, Sotahuuto 2015 Raasepori